Taloyhtiön remontit
Tässä blogitekstissä käsitellään tyypillisiä remontteja taloyhtiöissä. Käymme läpi erilaiset remonttimuodot, sekä yleistä asiaa ja huomioita remontteihin liittyen.
Taloyhtiöiden on suunniteltava remontit lain mukaan ja sisällytettävä ne kunnossapitotarveselvitykseen. Kunnossapitotarveselvitys on arvio taloyhtiön tulevista remonteista. Taloyhtiön hallitus tekee tämän kirjallisesti joka vuosi. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta on helppo käydä keskustelua seuraavien vuosien kunnossapidon tarpeista. Taloyhtiöden kannattaakin tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma tulevista remonteista.
Remontit jaetaan kahteen eri ryhmään: perusparannus tai vuosikorjaus. Perusparannuksessa alkuperäistä laatutasoa parannetaan olennaisesti. Yleinen perusparannus on esimerkiksi hissin rakentaminen hissittömään rakennukseen. Taloyhtiön on aina aktivoitava perusparannuksen kulut omaan taseeseen, joten perusparannuksen maksusuorituksia ei voida tulouttaa. Asunnon omistaja voi vähentää perusparannuksen kulut vasta asuntoa myytäessä.
Vuosikorjauksessa keskitytään olemassa olevien rakenteiden, järjestelmien ja varusteiden korjaamiseen ja uusimiseen. Vuosikorjauksessa alkuperäinen taso ylläpidetään, eikä laatutasoa merkittävästi paranneta. Yleisimmät vuosikorjaukset ovat linjasaneeraus, julkisivu- ja ikkunaremontit.
Taloyhtiöiden tyypillisimmät remontit:
– Putkiremontti (linjasaneeraus)
– Julkisivuremontti
– Kattoremontti
– Ikkunaremontti
– Parvekeremontti
– Hissiremontti
Putkiremontti
Linjasaneeraus eli putkiremontti on tunnetuin taloyhtiön remontti. Taloyhtiön putket tulee uusia tietyn käyttöiän jälkeen (keskimäärin 50 vuotta). Linjasaneerauksen yhteydessä uusitaan käyttövesi- ja viemäriputket, usein myös sähköt ja päivitetään kylpyhuoneet vastaamaan nykypäivän tasoa. Putkiremontti on yleensä kallis ja haittaa asumista tai estää asumisen kokonaan. Tästä syystä monet asuntosijoittajat yrittävät vältellä kyseistä remonttia.
Putkiremonteissa hintahaarukka vaihtelee suuresti, koska remontin sisältö vaihtelee myös suuresti. Remontissa voidaan tehdä pelkästään joko viemäri- tai käyttövesiputket ja sähköt voidaan tehdä erikseen tai sisällyttää ne putkiremonttiin. Myös korjaustavoissa on eroja. Putket voidaan uusia kokonaan tai ne voidaan myös sujuttaa, sukittaa tai pinnoittaa. Sujutettu, sukitettu tai pinnoitettu putki on nopeampi vaihtoehto ja kustannukset ovat pienemmät, mutta nämä eivät ole samat kuin uusi putki ja myös käyttöikä on pienempi.
Julkisivuremontti
Rakennuksen julkisivuremontti tulee ajankohtaiseksi, kun rakennus on noin 20-50v vanha. Julkisivujen kuntoon vaikuttavat käytetyt rakennusmateriaalit. Remontti voi olla yksi kalleimmista korjaushankkeista, jos hanke toteutetaan laajasti. Julkisivuremontti voi haitata asumista, mutta asuminen ei kokonaan esty. Esimerkiksi parvekkeiden käyttö estyy.
Rakennusmateriaalit ja niiden käyttöikä:
– Betonielementti- ja pesubetoniseinät (käyttöikä n. 20v-30v)
– Tiili- ja kiviseinät (käyttöikä n. 50v)
– Rapatut ulkoseinät (käyttöikä n. 50v)
– Laatoitetut ja levytetyt ulkoseinät (käyttöikä n. 30v)
Kattoremontti
Kattoremontti on asumisen näkökulmasta mukavin remontti, se ei juurikaan haittaa asumista. Niin kuin julkisivuremontissa, myös kattoremontissa käyttöikään vaikuttavat käytetyt materiaalit. Erilaisia kattotyyppejä ovat tiili-, pelti- ja bitumikatto. Tiili- ja peltikatot ovat kaikkein kestävimmät ja näiden käyttöikä on tyypillisesti noin 50 vuotta. Bitumikatto (huopakatto) kestää noin 20-30v. Erilaisia katon malleja ovat tasa-, pulpetti- ja harjakatto.
Parveke- ja ikkunaremontti
Parvekeremontti ja ikkunaremontti voidaan tehdä julkisivuremontin yhteydessä, tai erillisinä projekteina. Parvekeremontin kustannukset vaihtelevat luonnollisesti remontin laajudesta riippuen. Parvekkeet voidaan vain maalata ja kunnostaa, tai ne voidaan uusia kokonaan. Myös lasittomiin parvekkeisiin voidaan asentaa lasit. Parveke voi olla ulokeparvekkeita tai sisäänvedettyjä parvekkeita. Ulokeparvekkeet vaativat useammin remonttia kuin sisäänvedetyt parvekkeet.
Ikkunaremontissa yleensä ikkunat vaihdetaan uusiin ja näin parannetaan ikkunoiden ääni- ja lämpöeristystä. Ikkunoiden kunnostus on tärkeää, koska se vaikuttaa asunnon energiatehokkuuteen ja asumisviihtyvyyteen. Ikkunatyyppejä ovat puukarmiset ikkunat ja alumiiniset ikkunat. Puukarmisissa ikkunoissa käyttöikä on noin 30 vuotta, kun taas alumiinisissa käyttöikä on 50 vuotta.
Hissiremontti
Hissiremontteja on erilaisia. Voidaan rakentaa hissittömään taloon hissi tyhjästä tai modernisoida jo olemassa oleva hissi. Kustannukset ovat tietenkin suuremmat, jos hissi rakennetaan tyhjästä. Modernisoidessa jo olemassa olevaa hissiä, kustannukset määräytyvät taloyhtiön keskuudessa neliöperusteisesti. Kun rakennetaan kokonaan uusi hissi, kustannuksissa otetaan huomioon osakkaiden hissistä saama hyöty. Tällöin ylimmän kerroksen osakkaat maksavat remontista enemmän.
Katso myös muut blogitekstit ja alue-esittelyt:
https://www.vuokravaltti.fi/blogi/
